Liikkuvat terveyspalvelut tulevat tukemaan perinteisiä palveluita haja-asutusalueilla.

Savon Sanomat julkaisivat tänään referoidun tekstin Tepin toimijoiden kirjoitelmasta. Alla tuo ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja Pohjois-Savossa toimivasta palvelusta kertova teksti. Ennaltaehkäisyä tarvitaan ja sitä tulisi laajentaa merkittävästti, että saataisiin sairastuvuutta vähennettyä ja toisaalta jo sairastuneiden taudinkulkua hidastettua tai joiltain osin jopa parannettua niin, että päästäisiin esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen lääkityksiä vähentämään tai jopa jättämään pois.

Tepin toimijoiden artikkeli Savon Sanomissa 28.9.2021

Savon Sanomissa 11.9. kerrottiin Etelä-Savon liikkuvan terveyspalvelun hankkeesta (Reseptejä ja testejä ReissuEllusta). Tämänkaltaiset hankkeet ovat välttämättömiä ja hienoja avauksia uusille tavoille toimia. Hankkeet ja niihin myönnettävä taloudellinen raami mahdollistaa määräaikaisen palvelun tuottamisen. Vaikka hankkeilla on oma hintalappunsa, ne ovat yksi parhaita keinoja uusien terveyspalvelujen kehittämiseksi ja ennen kaikkea mainio tapa niiden tarpeellisuuden osoittamiseksi.

Helposti lähestyttävää, matalan kynnyksen liikkuvaa terveyspalvelua on saatavilla myös Pohjois-Savon alueella. Olemme tarjonneet palvelun mahdollisuutta myös kunnille, ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Kuntapuolen viesti oli silloin, että olemme kymmenen vuotta aikaamme edellä.
 
Ensimmäisen terveysarvojen mittauspisteen toteutimme marraskuussa vuonna 2017 Tahkon Spassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme aloittaneet, omien töidemme ohessa, omakustanteisesti ja konkreettisesti, toteuttamaan terveysarvojen mittauspalvelua mm. kyläkaupoissa ja yhteistyössä apteekkien kanssa, koska tarvetta ja kysyntää on jatkuvasti. Ihmiset elävät haja-asutusalueilla tulevista hyvinvointialueista ja ratkaisuista riippumatta. Liikkuville palveluille on tarvetta etenkin siellä mistä muut vievät palveluitaan pois tai julkinen liikenne ei toimi.

Liikkuva terveyspalvelu on otettu asiakkaiden puolelta vastaan hienosti ja palaute on ollut todella kannustavaa. Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään. Helposti ja nopeasti saatavat terveysarvojen mittaukset ja niistä saatava välitön palaute ovat keskeinen osa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon onnistumista, unohtamatta ihmisten omaa osallistamista terveytensä ylläpitoon.

 Laajentamalla ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen terveyspalveluita voitaisiin alentaa myös julkisen terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Esimerkiksi THL:n mukaan vuonna 2019 Kela maksoi sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä korvauksia 102 miljoonaa euroa.

 Ennusteiden mukaan diabetekseen sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista jopa 15 prosenttia on diabeteksen hoidonkustannuksia ja vähintään kaksi kolmannesta niistä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. (Viivi Friman 2018: Diabetes: Käypä hoito –suositus, 2016; Voutilainen, Fagerholm & Mutanen 2015).

Ennaltaehkäisevän terveyspalvelun tuottamisessa toimimme ketterästi, kuntataloutta rasittamatta.

Säännöllisellä matalan kynnyksen terveyspalvelun tuottamisella tuetaan maaseudulla asumista ja asumista omalla kotiseudulla. Haluamme mahdollistaa ihmisen arjen omassa asuinympäristössään mahdollisimman terveenä ja hyvinvoivana. Toiveenamme on päästä yhteistyöhön kuntien kanssa, koska tämä on konkreettinen toimintamalli, joka tuo merkittäviä säästöjä suoraan kuntaan ja kunnan asukkaille, sekä vähentää erilaisten sairauksien etenemisen tuomaa inhimillistä kärsimystä.

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon puolesta,

Tepi Terveyspalvelut
Pasi Mattinen
Mika Wickstrand
Pertti Ahonen